|
Täktominlahti on kuin Itämeri pienoiskoossa: matala allas, jossa vesi vaihtuu hitaasti; allas, jota ihminen on kohdellut huonosti. Upea merenlahti on rehevöitymässä kovaa vauhtia. Se on pelastettava kuten Itämerikin! Pysäytetään ihmisen aiheuttama lahden rehevöityminen ja korjataan hienovaraisesti jo aiheutuneita vahinkoja!
Täktominlahti, (Täktbukten) on upea ja ainutlaatuinen merenlahti Hankoniemellä. Se on Metsähallituksen hallinnoima luonnonsuojelualue, merkittävä lahti kalojen poikastuotannolle sekä yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä lintulahdista. Paikalliset asukkaat ovat pitkään olleet huolestuneita lahden kehityksestä. Näyttää, että se on rehevöitymässä ja särkikalat valtaavat sen. Elokuussa 2009 lahteen laskevasta Täktominpurosta otettu näyte sisälsi mm. hälyttävässä määrin rehevöittäviä typpiyhdisteitä. Sateiden jälkeen lahden vesi on kahvinruskeaa, suolta haisevaa. Etelään aukeava lahti on noin neliökilometrin kokoinen matala, hiekkapohjainen allas, joka on syvimmältä kohdaltaan vain noin. 4 metriä. Lähden suuaukon syvyys on keskimäärin hiukan yli metrin. Täktominpuro tuo lahteen laajan valuma-alueen vedet, ravinteet, kiintoaineet ja myrkyt. Valuma-alueella on mm. 70-luvulla ojitettu suoalue (Täktomträsket), autokenttiä, maanviljelyksiä, golf- ja lentokenttä ja tietenkin kotitalouksia. Sen lisäksi allas kerää lahoavaa kasvi- ja levämassaa, jotka rehevöittävät sitä edelleen. 30 vuodessa ruovikot ovat vallanneet ennen niin puhtaita hiekkarantoja. Tähkä-ärviä -niminen vesikasvi muodostaa läpitunkematonta viidakkoa lahdelle. Rihmalevät verhoavat vesikasveja, jotka nekin ovat lisääntyneet huomattavasti. Uiminen on monin paikoin mahdotonta. Suuri osa lahdella tapahtuvasta muutoksesta on ihmisen aiheuttamaa, osa jäätilanteesta, myrskyistä tms. johtuvaa, luonnollista vaihtelua. Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen muuttaa osin maisemaa. 2009 Operaatio Täktominlahti perustetaan 2010 kosteikko 1 rakennetaan 2010-2012 tutkimukset ( Novia, Helsingin Yliopisto, Tvärminnen Eläintieteellinen asema )
2011 Täktominlahden hoitoyhdistys perustetaan |
Ilmakuva Täktominlahden pohjukasta
Täktominpuro
Valuma-aluekartta
Täktominlahti 2016
|
|
2013 Ari Heinilän ohjaama, Operaatio Täktominlahdesta kertova dokumenttielokuva, "Pisara meressä" esitetään TV 1:ssä. Sen näkee noin 400 000 katsojaa ja palaute on kannustavaa. Ari Heinilä saa Länsi-Uudenmaan Ympäristöpalkinnon
2014 Hanko Gymnasium oppilaat tutkivat ojitetun suon vaikutuksia ja ojitushistoriaa. Hangon kalastuskunta tutkii Täktominpuron potentiaalin 2015 Tutkitaan mahdollisuuksia saada Täktominlahti mukaan EU Life-hankkeeseen. Suunnitellaan uusi kosteikko ja käynnistetään varainhankinta sen rakentamiseksi. Hangon matkailutoimisto tekee sopimuksen BSAG:n kanssa ja Operaatio Täktominlahti valitaan paikalliseksi Itämerikohteeksi. Osallistutaan yhdessä Ålandsbankenin Itämeri-hakuun ja saadaan 20 000 euroa uuden kosteikon rakentamiseen. 2016 Operaatio Täktominlahdelle myönnetään Hangon kaupungin ympäristöpalkinto. Kosteikko 2 rakennus, syyskuu 2016 Tehostaaksemme veden suodattumista ja ravinteiden poistamista valumavesistä rakensimme uuden, noin puolentoista hehtaarin kokoisen kosteikkoalueen, josta vesi on johdettu vanhempaan kosteikkoon. Pääosin valumavedet tulevat ojitetulta suoalueelta. Humus ja turve ovat kolloidisesti liuenneina veteen, mikä tekee tilanteesta ongelmallisen. Kun ruskea vesi saavuttaa suolaisemman meriveden, se sakkautuu ja kiintoaines painuu pohjaan ruokkimaan rehevöitymistä. Tämä prosessi on pilannut monet vesistöt ja vaikuttanut myös mereen haitallisesti. Suomi on maailman ojitetuin maa! Suo, kuokka ja Jussi eivät tehneet pelkästään hyvää. Sokkeloinen ja matala kosteikko Kosteikko kaivettiin kaupungin maalle, lentokentän pohjoispuolelle, aivan lintutornin juurelle. Kaivu-urakan suoritti maarakennus Lönnqvist Oy Salosta kuten myös vanhemman kosteikon. Uuden kosteikon budjetti oli noin 30 000 euroa. Veden suodatusta Sokkeloinen, uusi vesialue hidastaa virtaamaa, lisää haihdutusta ja sen tuleva kasvusto hyödyntää valumavesien ravinteita. Syksyllä keräsimme osmankäämien ”sikareita”, joita tökimme kosteikon rantavesiin. Ne siementivät tehokkaasti ja jo seuraavana kesänä vesialueella oli kauttaaltaan uusia taimia. Keväällä 2017 Kaivoimme kosteikkokasvien taimia kaupungin lammista ja istutimme Hangon Ympäristöyhdistyksen ja muun talkooväen kanssa ne uuteen kosteikkoon. Mm. kurjenmiekka, osmankäämi, lumme, vesivehka, kaisla ovat lähteneet hyvin kasvamaan. Koululaistalkoot Ari Heinilä on tehnyt pitkään yhteistyötä Hangon koulujen kanssa. Hän esitelmöi Itämerestä ja rehevöitymisestä sekä kertoi Operaatio Täktominlahdesta. Yhteistyö jatkui käytännön hommissa. Istutimme Hangon lukiolaisten avustuksella 3600 kpl nopeakasvuista tora –pajun tainta kosteikon itä ja pohjoisreunalle (kasvu jopa pari metriä vuodessa). |
|
